- analysoidaan ja puretaan suoritukset palasiksi,
- tunnistetaan keskeiset vaiheet/osa-alueet ja ydinasiat niiden sisällä,
- luodaan ja kehitetään keinoja näiden ydinasioiden edistämiseen tai opettamiseen,
- arvioidaan suoritusta ja oppimista,
- annetaan palautetta ja ohjataan kehittymistä, jonka jälkeen
- aloitetaan sykli kerta toisensa jälkeen uudestaan.
Seuraavassa siis yritys kuvata yksi mahdollinen etenemistapa videon käytössä ja kaikki ideat on luonnolliseti lähinnä omilta valmentajilta varastettuja.
KUVAAMINEN JA VIDEOKLIPIT
Videosta täytyisi näkyä kaikki olellinen eli koko suoritus ja tarvittaessa myös valmistautuminen tai muu relevantti (esim. uimarin kuvaaminen veden alta vs. veden päältä). Televisiokuvasta ei esim. pallopeleissä näy pallottomat pelaajat. Tämä on oppimisen kannalta iso pulma, joten ainakin pallopelejä kuvatessa kannattaa säilyttää riittävän laaja kuvakulma.
Videolle tulisi siis pyrkiä saamaan kaikki oleelllinen. Jollekkin oleellista voi olla liikeratojen pienet yksityskohdat tai toiselle koko joukkueen yhteispeli. Nämä tavoitteet vaikuttavat kuvauksen valintoihin ja tarkkuuteen. Kuvan ja kuvauksen laatu on tärkeää, sillä hidastuksien edestakainen veivaaminen on usein hyödyllistä.
KLIPPIEN PÄTKIMINEN JA KARSIMINEN
Futiksessa ym. pitkäkestoisissa lajeissa on tärkeää pätkiä ottelu pienempiin ja helpommin hallittaviin osiin ja ottaa ainakin katkot ym. turha pois. Televisiokuvasta tai vastaavasta kannattaa ottaa ääni , maisemakuvat, yleisö, ym. pois.
Seuraavassa vaiheessa voidaan pitkät yhtäjaksoiset pelitilanteet tai suoritukset pätkiä edelleen lyhyemmiksi ja hallittavammiksi kokonaisuuksi. Tämä jako tyypillisesti tehtäisiin vastaamaan jotain käytössä olevaa suorituksen vaiheiden, tehtävien etenemisen tms. jakoa, joka valmentajalla tai urheilijalla on. Alkuperäinen kokonainen klippi kannattaa useimmiten säästää ja suorittaa leikkely vasta kopiolla. Sama tulos voidaan leikkelyn sijasta saada aikaiseksi myös jollakin videoklipin aikajanaan sidotulla kirjanmerkkijärjestelyllä. Lajeissa, joissa suoritus on lyhyt, klippien pätkimistä ei ehkä tarvita lainkaan vaan voidaan työskennellä kokonaisen suorituksen kanssa.
Ideana se, että mitä lyhyempiä klippejä (esim. pelkkiä uintien tai juoksun lähtöjä, futiksen erikoistilanteita jne...) on käytössä, sitä helpompaa on näiden keskinäinen vertailu ja tätä kautta työskentelystä saadaan tehokkaampaa ja syvällisempää tällä osa-alueella. Oman laajenevan ja sirpaloituvan videoklippikirjaston hallinnointi hankaloituu toisaalta samaa vauhtia. Hallinnoinin keinoista enemmän alempana.
OLENNAISEN JA YDINASOIDEN TUNNISTAMINEN
Ydinasioiden tunnistaminen on tärkeää ja nämä täytyisi löytää myös jokaisesta suorituksesta sekä analyysiin, opettamiseen, arviointiin tai palautteeseen käytetystä videopätkästä. Liikkuva kuva on täynnä informaatiota ja siitä tulisi suodattaa se keskeinen ydin, sillä muuten helposti luodaan sekavaa kuvaa suorituksesta. Mitä ovat olennaiset asiat omassa lajissa, oman valmennustavoitteen kannalta tai esim. tämän urheilijan/joukkueen kannalta juuri tässä tilanteessa? Tämä tunnistamistyö on haastavaa ja ennen kaikkea valmentajan tai urheilijan omien mielikuvien ja ammattitaidon varassa. Video on työkalu, joka taipuu juuri niin vähään tai paljoon, kuin osaava käyttäjä laittaa sen taipumaan.
Suorituksen katsominen videolta ja paikan päällä alkaa kuitenkin väistämättä muodostaa kuvaa suorituksen säännönmukaisuuksista. Huomaamme, kuinka hyvässä suorituksessa tai suorituksen osa-alueessa näyttää toistuvan nämä seikat ja ne linkittyvät tähän tuolla tavalla ja ongelmia tuottaa tuon tyyppiset seikat. Tuntimääriä ei tässä voi juurikaan oikoa, mutta uskon, että valmentajan ja urheilijan katsomisesta voidaan tehdä hyvällä ohjauksella tehokkaampaa. Ydinasioden tunnistamisen kautta päästään myös muodostamaan motivoivia, konkreettisia ja oikeanlaisia tavoitteita.
YDINASOIDEN KEHITTÄMINEN TAI OPETTAMINEN
Tässä video on omimillaan. Kun ydinasiat on tunnistettu ja tavoitteet asetettu, homma toimii parhaimmillaan kuin junan vessa. Ideana:
- Katso tätä suoritusta,
- kiinnitä huomio tähän ydinasiaan ja
- MENE JA MATKI!
Ilman intensiivistä katsomista, voimakkaita visuaalisia mielikuvia ja näitä seuraavaa luontevaa matkimisprosessia päädytään helposti turhauttavaan yrityksen ja erehdyksen kautta etenevään oppimiseen, jossa määränpää ei ole kirkkaana selvillä. Videon avulla päästään helposti suorituksen konkreettisiin asioihin käsiksi ja voidaan asettaa käytännöllisiä tavoitteita. Esim: "Haluan, että tässä tilanteessa pelaaminen tai suoritus näyttää samalta kuin tässä videopätkässä eikä tuolta kuin tuossa videopätkässä". Tämän tyyppinen tavoitteen asettelu kaipaa kaverikseen videon käyttöä myös suorituksen jälkeisessä arvioinnissa ja palautteessa.
Videon avulla voidaan helposti myös motivoida oppimiseen esim. fanittamisen ja fiilistelyn kautta, sillä videon avulla on helppo palata sekä omiin että muiden mielekkäisiin suorituksiin.
ARVIOINTI JA PALAUTE
Pitkälti samat asiat kuin yllä toistuvat täälläkin. Video on käytännössä ainoa tapa tallentaa urheilusuoritus myöhempää arviota varten. Video on neutraali eikä sitä heilauta vääristyneen positiiviset tai kriittiset mielikuvat. Lopputulos ei ole yhtä suuri kuin suoritus ja tuloksen tuijottaminen vääristää usein kuvaa itse suorituksesta. Tuurilla voitetun ottelun tai kisan jälkeen oma suoritus saattaa tuntua paremmalta, kuin mitä se oikeasti oli ja vastaavasti huonoon lopputulokseen päätyneen kisan jälkeen voi jäädä huomaamatta suorituksen hyvät elementit. Myös pelkkä numeroihin perustuva tieto antaa helposti yksiulotteisen kuvan tapahtumista.
Parhaiten video toimii, kun se on osa arkea, jossa videon avulla suoritus puretaan säännöllisesti ottelun tai kisan jälkeen. Tällöin videon avulla käydään aina läpi suorituksen kannalta kaikki oleelliset osa-alueet ja suoritusta "huolletaan" jatkuvasti. Tämän tyyppinen malli vie automaattisesti kohti suorituskeskeistä toimintatapaa, jossa tulokset ovat kirsikka kakun päällä silloin, kun huolella ja ajatuksen kanssa rakennettu suoritus toimii odotusten mukaisesti. Suurin tyydytys saadaan itse suorituksen kehittämisestä ja tämän tyyppiseen toimintatapaan video kuuluu saumattomasti, vaikkei olekkaan ajallisesti tai taloudellisesti helppo tai vaivaton väline.
VIDEOKIRJASTON HALLINTA JA ORGANISOINTI
KLIPPIEN NIMEÄMINEN JA KANSIOT
Ensimmäinen toimenpide on videoklippien nimeäminen sopivilla avaintermeillä ja niiden sijoittelu loogisesti nimettyihin kansioihin. Jos videoita ei ole kovin paljoa niin tällä menetelmällä voi selvitä yllättävän pitkään varsinkin, jos tiedosto- sekä kansionimissä käyttää lukuisia suoritusta kuvaavia termejä.
AVAINSANAT TAI TÄGIT
Avainsanoista käytetään järjestelmistä ja organisointiohjelmista riippuen eri termejä. Täggääminen on myös yleisesti käytössä. Avainsanat ovat termejä, joita mediakirjasto-ohjelma (esim. IPhoto tai vastaava) liittää tiedostoihin ilman, että tiedostoja nimetään uudelleen.
Tässä vaiheessa valmentajalla ja/tai urheilijalla tulee olla selkeä kuva siitä, mitä videoklipeistä etsitään, että avainsanaluettelosta tulee järjestelmällinen ja kuvaava. Taaskaan järjestelmät eivät tee mitään itse vaan avainsanat ja niiden verkostot ovat juuri niin hyviä tai huonoja kuin ideat ja ajatukset niiden takana. Avainsanoiksi voi valita esim. suorituspaikan, kisan, urheilijan, joukkueen, suorituksen vaiheet, osat tai osa-alueet, lukuisat eri ydinasiat, suorituksen laadun, suorituksen tyylin, taktiikan, pelitavan jne...
VIDEOKLIPPIEN ORGANISOINTIOHJELMAT
Videoklippien organisointiin käy monet valokuvien ja muun median organisointiin tarkoitetut ohjelmat. Jotkut näistä ovat ilmaisesti ladattavissa netistä (esim. TMPGEnc Karma), mutta maksullisissa on luonnollisesti paljon enemmän toimintoja. Hakutermit, joita voi kokeilla organisointisoftan etsimiseen on esim. mediamanager tai mediaorganiser software.
Macin IPhoto on hyvä esimerkki valokuvien ja videoiden organisointiohjelmasta ja se tulee ilmaiseksi Macin mukana. Ikävä kyllä elän vielä XP aikaa PC puolella enkä tunne Windows Vistaa tai 7:a riittävästi, että tietäisin näiden käyttöjärjestelmien mukana automaattisesti tulevista vaihtoehdoista Windows puolella. Organisointiohjelmat ovat hyvä vaihtoehto, kun videoklippien määrä paisuu ja niiden hallinta pelkkien tiedostonimien ja kansioiden avulla käy hitaaksi tai hankalaksi.
ÄLYKKÄÄT KANSIOT YM. ORGANISOINTITAVAT
Mediakirjasto-ohelmat osaavat kerätä tiedostoja näkyviin avainsanojen tai tägien perusteella. Niillä voidaan tehdä hakuja, joissa tiedostoja haetaan esimerkiksi em. avainsanojen, tiedostonimien, paikkatietojen (kameran GPS tai käyttäjän merkinnät), kuvausajankohdan jne. perusteella. Macillä ja IPhotossa näitä toimintoja kutsutaan älykkäiksi kansioiksi. Älykkäissä kansiossa voidaan kansioon valituille tiedostoille asettaa hyvin monimutkaisiakin ehtoja ja rajauksia. Tiedostot itsessään eivät siirry vaan kyseessä on eräänlainen soittolista, jossa lopulta näkyy vain valitut ehdot täyttävät klipit. Windows ympäristöstä löytyy varmasti vastaavia toimintoja ja ohjelmistoja.
Otetaan esimerkki. Älykkään kansion rajauksissa voitaisiin esimerkiksi valita kansioon videot, joissa
- on avainsana Uolevi Urheilija
- ei ole avainsanaa Uljas Urheilija
- kuvausaika on 1.1.2009 jälkeen
- paikka on jossain Suomessa
- avainsana on loppukiri
- avainsana on huippulaatu
Tuloksena on siis kansio, jossa on mukana 1.1.2009 jälkeiset Suomessa kuvatut videot, joissa on huippulaatuinen loppukiri Uolevin suorittamana, mutta joissa Uljas ei ole mukana. Jälleen kerran taivas ja mielikuvitus on toimintojen rajana, mutta käyttäjän on päätettävä, mitä näillä työkaluilla pyrkii saavuttamaan tai viestimään. Kansioita voidaan vuorostaan koota yhteen albumeiksi, jolloin loogisen hakemistojuuren merkitys nousee taas esiin.
YHTEENVETO
Tämän tyyppisellä toimintatavalla hallinnoitiin myös mainitsemani valmentajan videoklippejä. Varsinkin isolle ryhmälle palautetta antaessa videoklippikirjaston sujuva ja nopea käyttö oli keskeistä. Kun aiheista tuli keskustelua tai suorituksia haluttiin muuten verrata keskenään, oli erityisen tärkeää saada nopeasti esiin vastaavia pelitilanteita viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien takaa. Erityisen havainnollista oli saada esiin joku pelin osa-alue oman joukkueen tai vastustajan pelatessa toisella taktiikalla tai vain katsoa osa-alueiden laatueroja viikosta toiseen.
Itse opin futiksesta noiden parin vuoden aikana suunnattomasti, mutta ennen kaikkea vuodet oli opetus sitoutuneesta, analyyttisestä ja organisoituneesta tavasta kehittää suoritusta niinkin kompleksissa lajissa kuin jalkapallo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti