Urheilua ja mielen kuvia: MAALIVAHTIPELIÄ - JPY:N ARTIKKELI 3

maanantai 24. lokakuuta 2011

MAALIVAHTIPELIÄ - JPY:N ARTIKKELI 3

Kirjoitin 2009 Jalkapallon pelaajayhdistyksen Players -lehteen kolme artikkelia maalivahtipelin tarkastelusta ja kehittämisestä. Tässä artikkeleista kolmas.





Jatkuva valmius - 
Maalivahdin pelaamisen kulmakivi


Tähän artikkeliin nostimme Juholan Markuksen kanssa tarkasteltavaksi yhden maalivahdin keskeisimmistä tehtävistä. Me ex- maalivahdit halusimme erityisesti kiinnittää huomiota ja herättää keskustelua maalivahdin valmiudesta. Valmius on maalivahdin pallotonta pelaamista ja ajallisesti se on ottelussa maalivahdin työskentelyn ylivoimaisesti suurin osa-alue. Maalivahdin valmiudella on suora yhteys maalivahdin muiden suoritusten onnistumiseen, sillä huippuvenytysten, vaivattomien perustorjuntojen ym. suoritusten taustalta löytyy poikkeuksetta laadukas valmius edeltävissä tilanteissa.

Valmius on tärkeä lähtökohta tarkastelulle myös siksi, että se on ottelussa yksi harvoista osa-alueista, joka on 100 %:sti maalivahdin omassa kontrollissa. Lähes kaikki muut maalivahdin tehtävät ovat riippuvaisia ottelun tapahtumista ja kenttäpelaajien tekemisistä. Toistamalla oma valmius laadukkaana saadaan hyvät lähtökohdat onnistuneen suorituksen muille osa-alueille kerta toisensa jälkeen. Huippuvahtien valmius on myös helppo matkittava jo aivan pikkujunnuille, toisin kuin heittäytymiset ylänurkkiin.

Millaista maalivahdin valmius on?

Valmiudella voidaan tarkoittaa liikkumisen, jalkatyön, sijoittumisen sekä varsinaisten valmius- ja torjunta-asennon yhteispeliä. Jokaisella on näihin oma tyylinsä, mutta joitakin peruslinjoja on löydettävissä. Eroja löytyy mm. valmiusasennon leveydestä ja syvyydestä, asennon etupainoisuudesta, jalkatyössä olevien askelten määrässä, käsien paikassa, sijoittumisessa jne. Erilaisilla valmiustyyleillä suora yhteys siihen, minkä tyyppiset vahvuudet ja heikkoudet maalivahdille muodostuu, millaisia torjuntoja hän tekee ja miten hän pelaa pelin eri tilanteet. Valmius muuntuu jatkuvasti riippuen siitä, miten ja missä vastustajan hyökkäys etenee.

Ensimmäinen ja keskeisin elementti valmiudessa on kuitenkin aina eläytyminen peliin ja palava halu torjua kaikki pallot. Ilman pelitapahtumiin heittäytymistä ja niihin jatkuvaa reagointia muu keskustelu aiheesta on tyhjänpäiväistä. Vaikka peliin tempaudutaan mukaan, on silti tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tai missä asennossa maalivahti pelitapahtumien edetessä liikkuu. 

Meillä Suomessa on viime vuosina ollut erinomaiset mahdollisuudet laadukkaan maalivahtipelin seuraamiseen sekä miesten että naisten puolella. Maajoukkuevahtimme ovat maailman kärkeä ja liiga on pullollaan hyviä vahteja. Esim. tamperelaisia junnuja on hemmoteltu kuvassa olevan Kavenin Mikon hienolla maalivahtipelillä jo yhdeksän kauden ajan. Toivottavasti Mikon laadukasta valmiutta nähdään Tampereella jatkossakin.



Maalivahdin valmius on aina etupainoista


Ylivoimaisesti keskeisin elementti maalivahdin valmiudessa on maalivahdin työn vaatima etupainoisuus. Ottelussa kaikki tapahtumat ovat maalivahdin edessä. Pysäytettävä pallo tulee edestä ja myös mahdollinen ulostulo tai peittäminen vaatii eteenpäin suuntautuvaa liikettä. Maalivahdin tulee kyetä pitkiäkin aikoja liikkumaan ja vaihtamaan suuntaa jatkuva etutaivutus ja etupaino rennosti säilyttäen.

Takapainoisuus on maalivahdin vihollinen numero yksi, ja tästä syystä kovin pystyssä pelaavia maalivahteja on vähän. Esimerkiksi taaksepäin kaatuminen lähitorjunnoissa, usein toistuvat jalkatorjunnat tai heittäytymisten suuntautuminen takaviistoon voivat olla merkkejä huonosta etupainosta. Myös korostuneesti päkiöillä (tai varpaillaan) liikkuminen usein aiheuttaa kriittisellä hetkellä painon putoamisen koko jalkaterälle alas ja taaksepäin. Lähes järjestäen huippuvahtien liikkumisessa etupainoisuuden elementit ovat erityisen korostuneita koko ottelun ajan.

Fyysisesti etupainon säilyttäminen liikkeessä vaatii vahvaa keskivartaloa sekä keskivartalon tarkkaa hallintaa. Keskeisessä roolissa ovat myös erityisesti pakaralihakset, joiden avulla kannatellaan päätä ja ylävartaloa etutaivutuksessa.


Maalivahti laskee valmiudessa painopistettään alas joustamalla polvista

Toinen keskeinen elementti valmiudessa on jalkojen toiminta ja jalkatyö. Tämä liittyy saumattomasti edelliseen etupainoon, sillä ilman tukevaa asentoa etutaivutuksen säilyttäminen liikkeessä käy mahdottomaksi. Päkiöille tai varpaille ”nousun” sijasta maalivahdin jalkatyössä on tyypillistä vahva jousto polvista alaspäin. Kyky liikkua rennosti ja räjähtävästi painopiste alhaalla polvista joustamalla yhdistää liki pitäen kaikkia eri pallopelien huippuja.

Joustamalla voimakkaasti alas ja säilyttämällä painopisteeltään matalan asennon maalivahti takaa itselleen muutamia seikkoja. Se antaa vahvan tasapainon sekä suunnanmuutoksille että perustorjunnoille. Tästä tasapainoisesta asennosta kädet on helppo viedä perustorjunnoissa tarkasti ja vahvasti pallolle kaikkialla vartalon ja jalkojen ympärillä. Etuna on myös se, että tämän matalan asennon avulla jaloissa säilytetään koko valmiuden ajan paljon ladattua energiaa, joka voidaan milloin tahansa purkaa viiveettä räjähtävänä liikkeenä tai heittäytymisenä ilman ns. esikevennystä.

Maalivahdin valmiutta voisi verrata pelin intensiivisissä vaiheissa vaikkapa koripallon puolustavan takamiehen liikkumiseen 1v1 tilanteessa. Varsinaisissa torjuntatilanteissa ja etenkin vapareissa huippumaalivahdin asento saattaa ajoittain muistuttaa jopa tenniksen syötön tai lentopallon takakenttäpelaajaan iskulyönnin vastaanottoa.

Jatkuva valmius jo oman joukkueen ollessa pallollisena

Maalivahdin valmius pelissä on pitkäkestoista ja jatkuvaa. Se alkaa jo oman joukkueen ollessa pallollisena ja jatkuu koko vastustajan hyökkäyksen ajan tehostuen pallon tullessa lähemmäs maalia. Ottelussa, toisin kuin laukausharjoituksessa, maalivahti ei tiedä mihin hänen tulee seuraavaksi liikkua eikä hän tiedä milloin tai mistä laukaus tulee. Pelitilanteen vaatiman valmiuden pitkäkestoisuus ja ennakoimattomuus kannattaa ottaa huomioon harjoittelussa ja pyrkiä kehittämään valmiutta, joka toimii ennen kaikkea ottelussa eikä vain monotonisessa laukausharjoituksessa.


Mielikuvien jalkauttaminen harjoitteluksi ja valmistautumiseksi

On tärkeää, että mielikuvien muodostamista tuetaan, mutta se on silti haasteena pieni verrattuna laadukkaiden mielikuvien muokkaamiseen toimivaksi harjoitteluksi. Ideoiden ja näkökulmien jalkauttaminen toimivaksi käytännön työksi on aina mittava ja pitkäjänteisyyttä vaativa haaste liikuttiinpa sitten yksilö-, seura- tai kansallisella tasolla. Painottamalla pelinomaista ennakoimattomuutta ja pitempi kestoista valmiutta saadaan kuitenkin helposti lisämaustetta perinteisiin maalivahdin laukausharjoitteisiin. Erityisesti syvyyssuuntainen liikkuminen ja takaperin liikkuminen ovat alueita, jotka jäävät helposti liian vähälle huomiolle. Valmiusasennon vahvistaminen ja räjähtävä voimantuotto maalivahdille tyypillisistä asennoista voi myös antaa toimivia suuntaviivoja fyysiselle harjoittelulle.

Mielikuvia terävöittämällä ja uusia näkökulmia hakemalla saadaan parhaimmillaan mielikuvitus lentoon oman tai valmennettavan harjoittelun suunnittelussa. Kaikki nämä mielikuvat odottavat kerääjäänsä jokaisessa katsomassamme ottelussa. Työn iloa laadukkaitten suomalaisten maalivahtimielikuvien kokoamiseen ja niiden jalkauttamiseen harjoittelussa!!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti