FLOW -TEORIA URHEILUSSA

Mihály Csíkszentmihályin Flow -teoria alkaa olla suhteellisen hyvin tunnettu ja siitä on kirjoitettu paljon. Tämä flow pätkä ja sen kuvat ovat ns. vanhaa tuotantoa. Otan vielä tämän esiin, kun se liittyy mukavasti Kahnemanin päätöksenteon vääristymiä käsittelevään edelliseen tekstiin. Samat hetket, jolloin päätöksentekomme Kahnemanin mukaan pettää, ovat vaarallisia myös flown eli suoritukseen uppoutumisen kannalta. Juuri noilla hetkillä alamme joko yrittää liikaa tai olemme liian varovaisia ja yritämme liian vähän. Tämä on myrkkyä flow -tilalle.

Flow on miellyttävä mielentila, jossa on täysi uppoutuminen omaan tekemiseen. 

Keskeisiä seikkoja flown saavuttamiselle ja ilmenemiselle ovat seuraavat: 

Edellytykset: 

• Selkeä tavoite
• Voimakas keskittyminen
• Välitön ”palaute” tekemisestä  eli näkee oman tekemisen tuloksen 
• Tasapaino vaatimustason ja osaamisen välillä
• Henkilökohtainen kontrolli 
• Tekemisen mielekkyys 

Seuraukset:

• Itsetietoisuuden häviäminen
• Ajantajun häviäminen
• Fyysisten tarpeiden unohtuminen
• Voimakas mielihyvä

Urheilu on hyvin tyypillinen flow -kokemusten lähde ja se sisältää tyypillisesti flown edellyttämiä seikkoja. Urheilijat eivät tietenkään ole ainoita, joita aihe koskee ja rakkaalla lapsella onkin monta nimeä. 

Urheilija: In the Zone

Basisti: In the Pocket 

Rumpali: Getting into the groove

Rap: Flowin’

Pokeri: Playing the A-game

Pörssimeklari: In the pipe

Suomeksi: sujuu kuin tanssi, menee putkeen, liekeissä...  

Koristähti Koby Bryant käytää tässä videossa termiä "in the pocket" ja puhuu avoimesti flow -taskussa pysymisestä tietoisena suoritusta ohjaavana työtapana. Kobylle Bryantille henkinen vahvuus on yhtä suuri kuin pysyminen flow -tilassa ja hänelle "keskeistä on riittävä emotionaalinen etäisyys eli mm. turhauttavien tunteiden välttäminen" yms. "Ei saa nousta liian korkealle eikä pudota liian alas vaan täytyy pysyä tasapainossa (at even keel)." Asian kanssa on selkeästi tehty tietoisesti töitä. 

SLAIDIT

Kuva 1. Flow on absoluuttisen suorituskeskeinen lähestymistapa ja sen avulla haetaan jatkuvasti optimaalista suoritusta ja suoritustasoa, jossa uppoutuminen on mahdollista. Itse lopputuloksella ei ole merkitystä vaan se on luonnollinen seuraus. Jos vaatimustaso on liian korkea on seurauksena ahdistuminen ja suomeksi sanottuna v.....tus ja jos vaatimustaso on liian matala on seurauksena tylsistyminen. Taidot kehittyvät ja vaatimustaso vaihtelee, joten näiden välinen tasapaino ja näiden kasvaminen käsi kädessä on keskeistä ja usein haastavaa. Kuvassa värillinen alue edustaa vaatimustason ja osaamisen välistä tasapainoa, jossa flow on mahdollista. Vihreä nuolikäyrä on osaamisen kehittyminen ajan myötä. 

Kuva 1. 

Kuva 2. Taitojen kehittyminen ja oppimisvauhti on yksilöllistä ja tämän vauhdin kunnioittaminen vaatii kurinalaisuutta. Ryhmämuotoisessa ohjauksessa tasoryhmät ovat selkeästi helpompia tapoja organisoida harjoittelu siten, että jokaisen omalla flow - alueella pysyminen on mahdollista yksilöllisesti.  

 Kuva 2.

Kuva 3. Flown rentous tai intensiivisyys on yksilöllinen ja riippuu tempperamentista ja omista mieltymyksistä. Toiset hakevat hyvin intensiivistä flow -tilaa ja liikkuvat tuolloin mieluummin aivan vaatimustason ylärajalla. Toiset hakevat rentoa ja rauhallista flow -tilaa ja haluavat pitää vaatimustason itselleen alhaisempana. Flow -teorian mukainen uppoutuminen on yhtä hyvin mahdollista vuoristoradassa tai laiturin nokassa meditoimalla. Flow -tilaan voi siis päästä yhtä hyvin kiihtymällä tai rentoutumalla, mutta tässä on paljon yksilöllisiä eroja ja mieltymyksiä. Tähän valintaan liittyy myös vahvasti yksilöllinen suhtautuminen riskinottoon, yleinen kunnianhimo sekä tavoitteellisuus. Palaan urheilijan tempperamenttiin ja näihin profiileihin toisessa tekstissä myöhemmin.  

Kuva 3. 

Kuva 4. Ongelma, jossa liikutaan säännöllisesti oman flow -tilan alapuolella. Vaatimustasoa ei nosteta riittävälle tasolle ja tekeminen on tylsää ja päämäärätöntä. Siihen ei muodostu riittävää tavoitteellisuuden imua. Taustalla on siis päämäärän/tavoitteen puute ja mahdollisesti heikko itseluottamus tms. syy. Tekeminen voi olla myös epämielekästä eikä omaa juttua/lajia/pelitapaa yms. ole löytynyt eikä tekemiseen haluta sitoutua. Flow -alueen ulkopuolella oppiminen vähintään hidastuu tai kokonaan loppuu. 

Kuva 4. 

Kuva 5. Ongelma, jossa liikutaan säännöllisesti oman flow -tilan yläpuolella. Vaatimustaso nostetaan liian korkealle, jonka seurauksena tekeminen on ahdistavaa ja turhauttavaa. Urheilijat liikkuvat luonnollisesti yleensä aivan oman flow -alueen ylärajoilla ja ovat taipuvaisia näihin ongelmiin. Valmentajan tehtäväksi jää usein palautella urheilija takaisin flow -alueelle laittamalla jäitä hattuun. Tämän esimerkin ongelmien taustalla voi olla esim. Kahnemanin teoriaa käsittelevässä tekstissä esiin nostamani jättipotista haaveilu. Ei ehkä löydy riittävää nöyryyttä tunnistaa realistista osaamistasoa ja tuoda vaatimustaso vastaamaan tätä. Kiusaus jättipotista voi olla liian suuri ja erehdytään pitämään yksittäistä huippusuoritusta tai -jaksoa perustulostasona. Ei ehkä ymmärretä Kahnemanin painottaman regression takaisin keskiarvoa kohti vetävää vaikutusta huipputuloksen jälkeen. Flow -alueen ulkopuolella oppiminen vähintään hidastuu tai kokonaan loppuu. Seurauksena on usein loukkaantumisia, tekniikkaongelmia, yliyrittämista jne.

Kuva 5.

Kuvat 6 ja 7. Flow -ajattelun kannalta ei ole mitään väliä, millä pelillä ollaan liikenteessä, kunhan ajetaan oikean tasoissa kisoissa ja ajopelin suorituskyvyn kannalta oikeilla kierrosluvuilla. Suoritusta kehittäessä ei kannata virittää Fordia vaan kannattaa rakentaa Ferraria. Äärimmilleen viritetty Ford tai Fiat polttaa koneensa enemmin tai myöhemmin. Kannattaa rakentaa kestävää osaamista. Missään tapauksessa ei kannata järjestelmällisesti kilpailla väärässä sarjassa. Fiatille, Fordille ja Ferrarille on oma paikkansa, jossa flow on helposti mahdollista.

Kuva 6.

Kuva 7.